Kun ratkaisukeskeinen ajattelu- ja työskentelytapa (Solution focused approach) aikanaan tuotiin Suomeen, oli huomattu, että se toimii erinomaisesti esimerkiksi terapiatyössä. Ratkaisukeskeisyyttä alettiin kouluttaa mm. Helsingin yliopistolla, ja esimerkiksi moni coach, työnohjaaja, esihenkilö ja työyhteisön kehittäjä alkoi soveltaa sitä työssään. Anneli Litovaara on yksi ratkaisukeskeisyyden Suomeen juurruttaneista pioneereista. Hän on kertonut, että aluksi ei ollut ihan selvää mistä tarkalleen johtui, että ratkaisukeskeisillä menetelmillä saatiin niin nopeasti hyviä tuloksia. Kun viime vuosina on saatu neurotieteestä ja positiivisesta psykologiasta uutta tutkimustietoa, niin on alkanut selvitä, mikä kaikki tekee ratkaisukeskeisyydestä niin mukavan, nopean ja tuloksellisen työkalun. Tieteellistäkin tekstiä löytyy, mutta kenties voisi yksinkertaistaen todeta, että ratkaisukeskeisyys saa aivot suotuisaan asentoon ja tuo siksi monenlaisissa yhteyksissä hienoja tuloksia.
Ratkaisukeskeisyys voi tarkoittaa monenlaisia asioita. Siitä ratkaisukeskeisyydestä, joka on kokonaisvaltainen tapa ajatella ja toimia, on paljon väärinkäsityksiä.
Väärinkäsitys 1: Ratkaisukeskeisyys on ratkaisujen keksimistä
Ratkaisukeskeinen lähestymistapa on paljon enemmän: mm. eteenpäin katsomista, tavoitteellisuutta, vahvuuksien ja voimavarojen näkemistä ja hyödyntämistä, mahdollisuuksien ja toiveikkuuden etsimistä, askel kerrallaan etenemistä, edistymisen ja onnistumisten huomaamista
Väärinkäsitys 2: Ratkaisukeskeinen ihminen on hyvä keksimään ratkaisuja toisten ongelmiin
Ratkaisukeskeisessä ajattelussa arvostetaan kaikista lähtökohdista tulevien henkilöiden kykyä ja mahdollisuutta keksiä hyviä ratkaisuja. Useimmiten jokaisella on parhaat edellytykset löytää sopivimmat ratkaisut omiin tilanteisiinsa. Sellaiset, jotka voi ja haluaa oikeasti toteuttaa.
Väärinkäsitys 3: Ratkaisukeskeinen lähestymistapa ei salli ongelmien esiin nostamista ellei niihin ole ratkaisuehdotuksia
Ongelmat on hyvä nostaa ratkottaviksi, vaikkei itsellä olisikaan ratkaisua. On myös tärkeää olla kiirehtimättä ja sivuuttamatta tunteita, jotka ongelma voi nostaa pintaan. Ratkaisukeskeisessä ongelmanratkaisussa pidetään keskustelun painopiste mieluummin ratkaisujen etsimisessä kuin ongelman vatvomisessa, ellei ongelman juurisyyn etsiminen ole aivan välttämätöntä.
Väärinkäsitys 4: Ratkaisukeskeinen toiminta tarkoittaa jatkuvaa korjaamista
Ratkaisukeskeisyyden periaatteisiin kuuluu se, ettei ehjää tarvitse korjata. Jo olemassa olevien toimivien käytäntöjen huomaaminen on tärkeää, jotta niitä hoksataan pitää yllä. Usein kuitenkin halutaan jollain tavalla edistyä ja edistää asioita, jolloin jo toimivan lisäämisellä saadaan helpoimmin haluttuja muutoksia aikaan.
Väärinkäsitys 5: Ratkaisukeskeisyys on trendi, joka menee pian ohi
Voiko tarve keskittyä tulevaisuuteen, voimavaroihin, mahdollisuuksiin ja onnistumisiin mennä joskus ohi? Ennustan, että ratkaisukeskeisyyttä tullaan tarvitsemaan yhä enemmän, jotta emme vajoa ongelmien ja uhkien syövereihin maailman tapahtumienkin meitä sinne houkutellessa.
Mitä uutta ratkaisukeskeinen lähestymistapa voisi tuoda sinun työhösi tai työyhteisöösi?
Kirjoittaja on ratkaisukeskeinen valmentaja, joka on yli 10 vuoden ajan valmentanut yksilöitä, esihenkilöitä, tiimejä, johtoryhmiä sekä asiakastyössä toimivia ratkaisukeskeisten menetelmien käyttöön ja toteuttaa myös pitämänsä tilaisuudet ratkaisukeskeisellä otteella.
Haluatko tietää lisää ratkaisukeskeisestä johtamisesta, valmennuksista ja coachingista?
Ota yhteys pia(at) piaaalto.fi tai p. 0503758857.